Matto ja orvokkikimppu

Kaukaa tulivat Armin taidonnäytteet Pepin taloa kaunistuttamaan. Valtava kiitos! Ja Peppihän nauttii aivan täysillä. Matolla voi ottaa vaikka päiväunet, kun orvokit tuoksuvat nenässä!

Tervetuloa lukijakseni Maija! <3

Löytökoira

Jos on viikon ajatellut hirveän suuria ajatuksia niin viikonloppu on hyvä aloittaa miettimällä ihan vaan pikkuisia asioita.

Peppi löysi juuri sopivasti suttuisen koiran kotioveltaan vinkumasta ja pääsin kuvaamaan Pepin ja koiran kylpyhetkeä. Herra Tassuvainen on kiltti kaveri, mutta tassuissa asuu ikilika - sepä ei huoletonta Peppiä haittaa.

Hyvä koira, nyt pestään sinusta kirput ja korput pois!

Hei, heiii, stop! PLUMPS!

Joo, nyt olet kyllä hieno ja haiset niin hyvältä!

Peppi on tullut kotiin!

Tervetuloa, Peppi Vappu Josefiina Katajanmarja Pitkätossu! Täällä on kaikki valmiina sinua varten.

Pikkusisko jäi vilkuttamaan, kun Peppi Vappu lähti. Nyt ollaan jo perillä uudessa kodissa.

No, mitäs täällä on tapahtunut? Siivotaan hetken päästä. Ihan kohta.

Kädet pitää pestä ensimmäisenä, kun tullaan kotiin.

Jotain voisi kyllä syödäkin.

Paistan vähän lisää lättyjä. 

Ihan pistää tanssijalka vispaamaan, on täällä niin ihanaa!

Peppi osaa soittaa kitaraa, ihan oikeasti. "Sula hopsula hopsula..."

Hihhiiihhh!

"Mä hetken tässä huilaan."

Maailman rohkein tyttö uskaltaa olla ihan lähellä hiirtä. "Ota pannaria, hiiri Pullero."

"Oisko täällä mitään hyvää?"

"Mä syön nyt näitä. Nähdään taas!"

Kiitos Elina <3 Peppi on mainio, suloinen ja iloinen, juuri toivotunlainen.

Niin, Pepin röttelöhän syntyi alussa lasten leikkitaloksi muovisine kalusteineen. Olen kuitenkin tykästynyt tähän värikkääseen projektiin niin kovasti, että halusin taloon muovisen Pepin sijaan ihan "oikean" tytön. Onneksi on taitavia kavereita! Pepin villatakki ja sukat ovat Raijan käsialaa.

Rahintekijä, kirjanpäällystäjä, laatikonliimaaja

...vauhdissa. EU:n minikirjat saivat kierrätyspapereista kauniimmat kannet, kankaista painelin raheja myytäväksi asti ja kerhossa tehtiin laatikoita.

Laitan kuvia metsätonttujen laatikkotalosta, kun kerkiän. Kaikilla on jo pedit kunnossa ja kolmas kerroskin
löytynyt.

Papanaisen talossa on viides kerros, jossa asuu muori ja vaari. Siitäkin todistusaineistoa luvassa...

Pepin röttelössäkin tapahtuu isoja asioita, hmmmm, jännittää ihan!

Nukkekodin keramiikkaa ja linkki arvontaan

Siihen olen aivan haksahtanut. Olen pikkuhiljaa keräillyt Katin, Jennyn ja Kristiinan ihanuuksia. Pidän pienistä muodoista ja kauniista, erikoisista sävyistä, joita ei teollisista tuotteista löydy.

Kuvien muodossa siis minikeramiikkaa em. tekijöiltä.

Tämä päivitys sai alkunsa Katin blogissa olevasta arvonnasta, johon sinäkin voit osallistua täällä.

Kipinä ja Tomppa

Taisin kertoakin teille, että suuren rottahyökkäyksen jäljiltä olivat Köllin ja Kerpun sisarukset vielä hukassa, mutta ennen pääsiäistä kävi onnellisesti.

Eräänä aamupäivänä ihmisten laukatessa munaostoksilla kuului keittiöstä rapinaa. Kölli ja Kerppu riensivät katsomaan ja siellä he olivat - sisko Kipinä ja pikkuveli Tomppa Taapero. (Nimet ovat tyttärieni keksintöjä)
Keittiön hyllyllä pikkuiset etsivät evästä aivan tietämättöminä siitä, että rakkaat tonttusisaret asustivat lähistöllä.

Kipinä oli jättää pehmopupunsa luikkiessaan tölkkien taakse piiloon, mutta onneksi Tomppa huolehtii.

Samassa Kerppu olikin jo kahmaissut pikkuisen pikkuveljen syliinsä ja nopsasti Köllikin köpötti paikalle ja tontuista tuli vain suuri, kikattava ja ilosta nyyhkivä tonttukasa. Suukkoja ei säästelty.

Onnea on, oma tonttuperhe!

Pääsiäinen meni Kipinän ja Tompan nukkuessa pois suurta reissuväsymystä ja Kölli ja Kerppu taisivat vain katsoa toisten unta ja mutustella tulppaanien terälehtiä.

Punatukkainen Kipinä on tonttuperheen toiseksi vanhin ja joutuu silloin tällöin kiipeliin ollessaan hyvin utelias ja perso ihmisten hassuille esineille. Kipinä on myös kipakka suustaan ja erittäin taitava kiipeilemään.

Tomppa Taapero on nimensä mukaan taapero, joka on kilttiäkin kiltimpi pikkuinen, melko hiljainen ja kova poika nukkumaan. Palloleikeistä Tomppa pitää - ja etanoista, hiljaisia kun ovat nekin. 

Nämäkin kaksi tonttua ovat Elinan käsialaa. Kiitoskiitoskiitoskiitos!

Virvon varvon ihan pienesti!

Henkireiän serkukset lähtivät palmusunnuntaina virpomaan. Vain Kassinen jäi kotiin - muka munia maalaamaan ja Tex Willereitä lukemaan. Mulkosilmä-Malinkin oppi viimeisten talojen kohdalla virpomislorun, vaikka kotoa lähtiessä jännitti aika paljon.

Suloista pääsiäistä!