Itse asiassa olen niin päätä pahkaa ja varpaita myöten ihastunut ylipäätään pienten talojen sisustamiseen, että! Isoveli tuossa jokin aika sanoikin, että kyllä sun pitäis saada se mökki! No niin pitäisi!
Viikonloppuna ja eilisen aivastelun myötä syntyi Henkireiän makuuhuoneen kalustus. Alunperin kauhistuin tuota sinistä kokolattiamattoa, mutta en sitä malttanut poistaakaan ja kelim-matto antoi lopullisen vastauksen tuohon väriasiaan. Sinistä, oranssia ja tummaa punaista, syksyn sävyjä. Tapetissakin on häivähdys sinistä.
Anopilta sain joskus valkoisen, sorvatun listan pätkän, josta tein valeovisen lipaston. Laatikot on liimattu Bilteman sytyketikkujen kappaleista ja vetimet ovat puuhelmiä. Sänky syntyi balsasta ja leipäpakkauksen vanerista ja se käsiteltiin mahonkipetsillä sekä askartelulakalla. Sänky näytti valmiina kauhean rumalta, mutta sängynpeitto teki hyvää ja mahongin sävy kolahti ihan vahingossa yksiin maton punaisen kanssa. Pääty on vähän vino, mutta eihän ne sukulaisten vanhat kalusteet aina niin täydellisiä ja omaan makuun ole. Pam Pam Toffee -taulu on löytö fb:n nukkekotikirpparilta ja se on aivan mahdottoman hieno ja sopiva tänne. Lundbyn jakkara on siskoni vanha ja aivan hajalla, odotan inspiraatiota sen entisöintiin.
Lamppu on tehty narunpätkästä ja kellohelmestä, jonka sain Miralta. Ei se oikeasti valaise, kunhan on vaan lampun näköinen. Seinissä olisi kyllä paikat sähköjohdoille, mutta en kyllä sellaiseen hommaan ala, en. Kallistakin on se!
Sängyllä on K:n ompelema maatuska, söpöläinen. Siitä täytyy ottaa parempi kuva.
Seuraavaksi on mietinnässä tämän vapaa-ajanasunnon majoitusratkaisut. Yöpyjiähän saattaa olla samaan aikaan monia. Alakertaan ajattelin väkertää laverin ja siihen muutaman vieraspatjan kasaksi. Olohuoneessa voisi olla vuodesohva, hmm.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti