Viikonloppuna syntyi kirjatalo, kirjoista, joita ei enää kukaan lue, mutta jotka ovat niin kauniita, ettei niitä voi poiskaan heittää.
Tätä taloa ei niin vain iso paha susi puhalla kumoon. Takaseinä on aaltopahvia ja päällystetty nuottipaperilla, ja siihen on upotettu Katilta ostamani vihertävä lasi. Ikkunapuitteet odottavat vielä löytymistä ja kiinnittämistä.
Minulle tulee rakennelmasta mieleen näyttämö, johon voi asetella erilaisia asetelmia vuodenajasta riippuen.
Mietimme lasten kanssa, että ensimmäiseksi tähän taloon voisi tonttu kalenteriyllätyksensä kuljettaa, koska siinä käytössä ollut avainkaappi alkaa olla usean vuoden käytön jälkeen huonossa kunnossa.
Oi miten ihana, olen rakastunut tuohon merensinisen ja punaisen yhdistelmään!
VastaaPoista