Ruutin sänky eli seitsemäs kerta toden sanoo

Se olikin sitten pitkällinen projekti se.

Aloitin sänkyä monta kertaa eri aineksista ja aina olin tyytymätön muotoon tai väriin. Palasin sitten lopulta siihen minulle tutuimpaan eli kirjankansipahviin. Jalat tein syömäpuikoista ja kuviot viuhkasta.

Aioin maalata sängyn, mutta kirjan kannessa oli niin kaunis sävy, että saa jäädä tällaiseksi. Ja koska meinasin valmiin työn maalata, merkkasin liimauspisteet kätevästi kuulakärkikynällä ja nythän ne jäljet ovat näkyvissä.

Löysin Nukkekotikirppikseltä Petran tekemän ja aivan täydellisesti sänkyyn sopivan patjan. Täkki on Annan valmistama.

Iloista pääsiäistä!

Tykkään pääsiäisestä. Se on värikäs, pirteä, suloinen ja lapsenomainen. Kaikki ilahtuvat pienistä suklaamunista ja keltaisista kukista. 

Haukkaan ison haukun rahkapullastani ja toivotan sinulle hyvää pääsiäistä! Ihanaa, kun jaksat käydä täällä pienessä maailmassani, josta saan niin suuren ilon elämääni.

Jakkara tai kaksi

Lueskelin tässä yhtenä päivänä sisustuslehteä, jossa oli kauniilla kankaalla verhoiltu, leveä jakkara ja siinä valkoiset jalat. Sehän piti sitten eilen kerhossa toteuttaa minikoossa. Tein jakkaroita sitten heti neljä kappaletta eikä vieläkään tunnu, että olisi tarpeeksi. Jakkaran istuinosan leikkasin kirjankannesta, pehmusteen liimasin vanulapusta ja jalat varrastikuista.
Kyllähän näihin taas hupeni suuri määrä retrotilkkujani. ;)

Peppi tahtoi pölyistä pyyhittyyn ja raikastuneeseen kotiinsa heti pari jakkaraa. Suloinen virkattu ankka on Mirelin käsialaa.

Ihan pieni moi

Sylvanian-oravat Terho ja Taimi tulivat vain kertomaan, että talviunilta havahtunut Napittaja tulee bloggaamaan lähipäivinä vähän kaikenlaista. Valon määrä on lisääntynyt vallan mahdottomasti ja nyt on taas mukavampi ottaa kuvia. 

Hyvää viikonloppua! Mitäs pikkuruista sinä aiot viikonloppuna näpertää?

Ruut

Mietin ja haaveilin kauan ja sitten syntymäpäivälahjaksi itselleni tilasin Vallinevan Saaralta nuken. Saara ymmärsi muutamasta sanasta, millainen tytön tulisi olla; haaveileva sekä lukemisesta ja appelsiineista pitävä ja ehdottomasti punatukkainen.

Tässä on Ruut, tyttö, joka ei koskaan kasvanut suureksi ja on oikein onnellinen siitä. Ruutilla on aikaa siihen, mistä kaikki muut vain haaveilevat eli lukemiseen, istuskeluun, pienten, kauniiden esineiden keräilyyn, niityllä kävelemiseen, meren katseluun, maalaamiseen, hassujen ajatusten kirjoitteluun, päiväunien nukkumiseen ja siihen haaveiluun, tottahan toki myös.

Ajattelin Ruutin ensin tekemääni kirjataloon, mutta se on aivan liian pimeä ja pieni huone näin suloiselle tytölle. Nyt olen kuvannut Ruutin puisessa, tapetoidussa karamellilaatikossa. Aika näyttää, mikä Ruutin tuleva koti on. Tyyliltään talosta tai huoneesta tulee kuitenkin vähän erilaista, mitä yleensä olette tässä blogissa tottuneet näkemään. Ruut pitää pehmeistä väreistä ja vanhoista, kulahtaneistakin esineistä ja huonekaluista.

Ruutilla on hameensa alla herttaiset kukkapöksyt ja raidalliset säärystimet

Kaunis kiitos Saara! Nojatuoli on myös Saaran tekemä. Kaapin tein kerhossa vanhoista kirjankansista ja viuhkan palasesta ja lopuksi maalasin pistaasinvihreäksi. Kannu on Katin keramiikkaa ja taulut Hannan sudista.

Nappipuu on rakennettu

Pikkaraiset lähtivät kuusenhakuun aatonaattona ja niin kävi, että joulupäivän iltana se kuusi sitten viimein löytyi.

Pinterestissä oli kuusenkoristekuusi tehty napeista ja koska Napittaja olen niin nappeja on hyvät varastot pullollaan. Jätin nauhan kuuseen, että sen voi jatkossa myös ripustaa ja kuvassa nauha näkyy vähän rumasti.

24.12.

Hyvää, satumaista joulua!

Tämän joulun luukut on nyt avattu. Kiitos, kun kuljit mukana joulun odotuksessa. Pennosilla ei ole taaskaan ketään kotona, mutta mäyräkoira Pikkelsillä ja Tonttu Nuuterolla on kyllä hurjan hauskaa muutenkin. Kilpikonna Pipaluk on talviunilla. Joulupukkeja on tullut tupaan kaksi. Joskus niitä voi tulla kolmekin, ainakin silloin 80-luvulla, kun Napittaja oli lapsi.