ja tänään siellä harrastettiin viheraskartelua. Mukaani lähtivät esikoinen ja lainatyttö, jotka viihtyivät myös niin hyvin, että unohtivat nälän ja väsymyksen. Nyt on kasveja joka kamariin, vain kaktus puuttuu ja kukkalaudat ikkunoilta.
Nukkekotikerho on ollut kevään henkireikä. Olen kotona vauvan kanssa ja oma aika on todella vähäistä. Kerhossa on rentoa, luovaa ja aitoa väkeä, siellä saa nauraa itselleen ja vähän toisillekin. Ja kerhossa on aina joulu ja juhannus. Nytkin oli Mira virkannut kirpparilta löytämästäni muliinilankakerästä kasan patalappuja ja kaksi hartiahuivia, kiitos ♥.
Kesätyttö oppi ja oivalsi myös ajatuksen: "Toisen roska on toisen aarre.", kun huomasi, miten vaihdoimme materiaaleja ja pikkutavaraa kerhoillan alussa.
Kello on jo paljon, mutta vielä pitäisi askarrella yhdelle hammasharja ja toiselle peikonlehti. ;D
Kiitos kerhokaverit!
:D Kiitos vaan itselleni. Mä olen ollut aivan ihastunut tuohon kerhoiluun, vaikka muuten olenkin työn ulkopuolella erittäin mielelläni umpiepäsosiaalinen kotihiiri. :)
VastaaPoistaPesonen maisteli tänään sieltä teidän kahvilasta saapunutta kuivakakkua ja nauroi pahansuopaisesti mun kerhoillan kukkaisille kasveilleni. Olivat ilmeisesti liian ylitsepursuavia ja teennäisiä. En ymmärrä. Eikö muka jokaisessa huonekasvissa 1:1 koossakin ole nyrkinkokoisia kukanmolluskoita ympäriinsä?
Ei Pesonen voi nauraa pahansuopaisesti, ei se ole sellainen. Josko se vain hykerteli ja suunnitteli vievänsä kukkaset Fannille ja Lyydialle tupareihin.
VastaaPoistaKiitos itsellesi ja muille kerholaisille! Rupesikkonää ny tosissaan vääntään Pesoselle peikonlehteä :)
VastaaPoistaEn ruvennu :D Pesonen nauraisi senkin suohon.
VastaaPoista