tiistai 29. heinäkuuta 2014

Saunomaan!

Papanaisen talossa ei ollut sijaa kylpyhuoneelle tai vessalle, mutta sauna ja varsinkin pukuhuone oli saatava.

Tapettitalon turkoosi kukkatapetti oli pohja pukuhuoneen värimaailmalle, samoin M:n tekemä mintunvihreä naulakko. Penkin päällinen sitoi sävyt yhteen ja siitä se sitten alkoi. Penkki on Tigerin pöytä, joka on pikku Oivan toimesta maalattu vesiväreillä vihreäksi. Akryylimaali ei ottanut kunnolla kiinni vesiväripohjaan ja kosteana maali tarttui sormiin, joten pinnasta tuli ihanan kulunut.



Lauteet valmistin balsasta ja Ikean bambutikuista liimaamalla. Tummensin pintaa kuivapastelliliiduilla. Saunan laattalattia on kylmäsavulohipakkauksen maalattu muovi. Myös seinien panelit ovat tabletin tikuista. Saunan ja pukuhuoneen välinen seinä on pahvia ja kiinni vain toisesta reunasta, joten sitä voi hiukan raottaa, jos haluaa kurkata saunan puolelle.



Pukuhuoneen 70-lukulainen Lundby Blue Heaven kaappi oli tähän saakka Pennosten makuuhuoneessa, mutta se oli värimaailmaltaan hiukan vääränlainen sinne. Nyt kaappi on omalla paikallaan ja niin ihana! Seinähyllykön ostin Forssan lelumarkkinoilta, samoin penkillä olevan saippuakuppina toimivan keramiikkakulhon. Saippua on omaa tekoa ja siihen on painettu Stabilo-tussin päällä joutsenen kuva.


Jos ostamme joskus mökin, jossa on sauna, niin pukuhuoneesta rakennamme tällä mallilla 1:1-version. Nyt vain istuisin ja katselisin tätä pikkuista. Tämä on tekosistani mieluisin.

Nukkekodit alkavat sisustuksiltaan olla valmiita ja sekös harmittaa kauheasti. Nyt on roomboxien vuoro ja kai sitä voi hetken kuluttua vähän talojakin jo remontoida.

sunnuntai 27. heinäkuuta 2014

Forssan tuomiset

Wanhan ajan lelumarkkinoilla oli pieniä ihanuuksia riittämiin ja kotiintuomisia kertyi pikku pussillinen.

Mirka Salosen hymypoika jäi kaihertamaan Tampereen myyjäisissä, joten se oli ostoslistalla nro 1. Kolikoita oli varattuna myös Tiina Honkasen lumoavan vihreään keramiikkaan ja Kirsi Huttusen ristipistotyynyyn. Oli kauhean vaikea valita pöllöjen ja kärpässienien välillä, päädyin kärpässienityynyyn. Ostin myös pikkurahalla muovikalusteita Blue-Box Vauvalaan ja Lundby-taloihin sekä vauvelin, joka oli vain niin söpöläinen.




Kolmannella kierroksella tarttui vielä Susanna Tunturi-Anttilan kaurishylly/taulu mukaan. Tuo kuva on niin ihana ja Papanaisen olohuoneessa onkin alkava kauriskokoelma. Kirsin mintunvihreää hyllykköä katselin joka kierroksella ja onnekseni keksin sille viime metreillä käyttötarkoituksen. Papanaisen rakenteilla olevaan saunaan ja pukuhuoneeseen tuli jo askarreltua voidepurkkeja, mutta hylly puuttui. Ei puutu enää!


 
 
Yritin olla ostoksissani maltillinen ja onnistuin ja nyt harmittaa, höh. Markkinoille jäi kaunis peili, virkatut minieläimet, kultakala pussissa, pärekorit ja juuriharja koossa 1:18. Onpahan taas ostettavaa seuraaville kerroille. Ja monta, monta vinkkiä takataskussa ja hirveä himo askarrella!
 
Kiitos kaverit seurasta ja myyjät myytävistä! Aurinkoa kiitän lämmöstä! Ja autoa pyörivistä renkaista! Ja kotiväkeä kotona viihtymisestä! Ja äitiä lahjuksesta!
 

torstai 24. heinäkuuta 2014

Nukkekotikerhossa näperrettyä


Kesän mittaan on kerhossa kokeiltu kahta minulle vierasta juttua: hartsi ja kaavat.

Hartsista syntyi kompastusten kautta akvaario, jossa ui partamonni ja kaksi piikkisilmää. Altaassa on hiekkaa, kiviä, puun pätkä ja muovikasveja sekä Fimosta muovaillut kalat.



Nämä kaikki on tehty korurasiaan, jonka muovi reagoi hartsiin sumentumalla. Irrotin rasiat "vedestä" ja tuo yksi on ihan onnistunut kappale.Kuvassa kaksi oikeanpuolista akvaariota on kuvattu takaa ennen rasiasta irrottamista. Tuo vasemmalla oleva merivesiakvaario sumeni vasta usean vuorokauden kuluttua ja vedestä tuli niin rosoinen, ettei kaloja juuri näe. 

Akvaarion askartelu oli haastavaa ja aikaa vievää, mutta silti tekisi mieli kokeilla tuuria vielä uusien hartsijuttujen parissa. Vänkä aine, sanon minä!

Toinen juttu olikin sitten vaatteiden teko kaavojen avulla. Onneksi oli Bilteman kangasliimaa eikä ompelulankaa ja kärsivällinen ope!




Tein sadetakin puuvillakankaasta, jonka lakkasin valmiina. Heh, takkia täytyy vielä vähän muovailla naulakkoon ripustettaessa. Säästin kaavat, josko niistä vielä joku pomppa talveksi syntyisi. Takin voisi pukea jollekin rimpulakätiselle nukelle, mutta Pennosilla asuu vain tuo tonttu Nuutero, mäyräkoira Pikkelsi ja se kilppari.

Nämä kaksi askartelua nivoutuivat mukavasti yhteen, sillä olen halunnut eteiseen naulakon, joka on nyt askarreltava sadetakille. Akvaario siirtyi minieteisen tieltä olohuoneeseen. Eteisen näette, kunhan se on valmis.



tiistai 22. heinäkuuta 2014

Kylässä

Olimme viikonloppuna koira- ja talovahtina. Ihanan talon sisältä löytyy myös suloinen nukkekoti, joka on sisustettu muistoilla eri maista. Vanhat Ari-nuket, kissalauma ja alakerran hiiret asustavat tätä taloa. Näissä kuvissa talon sisustussuunnittelusta on vastannut veljentyttöni, joka on kokenut nukkekoti-ihminen hänkin.












Kolme lemppariani tässä talossa ovat ruokailuhuoneen Legoista koottu piano vai harmoniko se on, punaisen huoneen puiset kalusteet ja lintutapetti yläkerran makuuhuoneessa. Hassua, että olen aina ajatellut, että ko. paperi on Pihlgren & Ritolan Kiurujen yö -tapettia, mutta eihän se olekaan, kun tarkemmin katsoo. Kuka muuten sanoo, ettei nukkekotiin voi laittaa suurikuvioisia tapetteja?!

Forssaan mars!

Forssassa on ensi sunnuntaina Wanhan ajan lelumarkkinat ja paljon taitavia nukkekotinäpertäjiä paikalla myymässä tuotteitaan. Me Tampereen Minifanit lähdemme sinne joukolla, laukussa leipää ja piimää vaan sekä kukkarot.

Jee, vähän kuin luokkaretkeä odottaisi!
Täytyy varmaan särkeä säästöpossu...



Tässä vielä tapahtuman linkki: http://nukketalo.wordpress.com/wanhan-ajan-lelumarkkinat-2014/

keskiviikko 16. heinäkuuta 2014

Nukkeni mun

Ostin tämmösen punaposkisen pojan, josta oli tarkoitus tulla eläintieteilijä pojan huoneeseen, mutta se ei kelvannut pojalleni. No, kaverista tuli sitten jotain aivan muuta. Siitä enemmän joskus...


En sitten ole löytänyt mukavan näköistä nukkea tilalle. Viime viikolla muovailin Fimosta ja jotenkin käsi lipsahti ihonväriseen massaan. Syntyi Martti, jolla on liian lyhyet kädet, liian lyhyet ja karvaiset jalat, hassut silmät ja nekin väärän väriset. Vaatteiden teko on kauhean hankalaa, mutta onneksi on hyvää liimaa. Kenkiä tämä kaveri kaipaisi. Kooltaan ukko on reilun tulitikun mittainen ja vastaa siis 1:18 -mittakaavassa meidän 7-vuotiasta. Hän on innokas luonnon- ja eläintentutkija ja lemmikkinä hänellä on kilpikonna, yhteistyössä poikani kanssa toteutettu. Eläintietelijän huoneen esittelen paremmin, kun saan sitä kuntoon.

Hassua, miten tämä kaikkien aikojen mittasuhteiltaan epäonnistunein nukke on jo nyt niin tärkeä, se pääsi lastenkin halaukseen heti. Se on itse tehty ja olen siitä lapsenomaisella tavalla hyvin ylpeä. Hih!

Nyt kaikki nukentekijät, silmät kii!




tiistai 15. heinäkuuta 2014

Heja Sverige!

Mistä aloittaisin? Kameran laturi löytyi ja juttua on ihan mahdottomasti kerrottavaksi ja näytettäväksi. Päivittelen teidät pökerryksiin lähipäivinä...

Lapset olivat viime viikon isotädin ja isovanhempien hoteissa ja minä yritin askarrella parhaani mukaan. Papanaisen olohuone sai tapetin paikoilleen ja sisustus pääsi vauhtiin. Olenkohan sanonut jo sata kertaa, etten ymmärrä sinistä, en tykkää sinisestä, en sovi sinisen kanssa yhteen. No, tuo nukkekotikerhon Miralta saatu tapetti on kuitenkin kaunista, siinä on lemmikkejä ja niistä pidän. Tapetti sekä Lundbyn Peppi-TV ja Lundby Barton senkki oli lähtökohta ruotsalaisuutta ylistävälle sisustukselle. Ihan oikeasti, Ruotsista minä pidän, ruotsia ymmärrän ja Ruotsiin halajan. TV:n vieressä on kaurispatsas, joka on tehty napista ja riipuksesta. Kauriita kerään sekä nukkekoti- että tosielämässä, kun kauris olen itsekin.

 

Lapset halusivat modernia ja sen verran annoin periksi, että liimailin laskosverhot ja sohvan ajattomasta valkoisesta pellavasta. Sohvatyynyihin piti sitten jo saada väriä sinisestä kirpparikankaasta, josta myös tein nojatuolin. Runkona näille toimii puukalikat ja paksu askarteluhuopa, nojatuolin käsinojat on leikattu Ståhlbergin omenaleivän puupakkauksesta ja ne aion käsitellä vielä tummahkoksi. Mallina käytin Lundby Barton sohvaa. (suokaa anteeksi vankkumattomat Lundby-fanit). Olen tuoleihin kovin tyytyväinen.

Ruotsissa on melkein joka asunnon ikkunalla kaksi lamppua, Papanaisilla vain yksi, sillä puuhelmiä ja pelinappuloita oli vain - no, yhdet kumpaakin. Tuo kissa on Pulla Poskinen.



 

Sininen kaappi on Minikirppikseltä ja joka toinen päivä olen maalaamassa sen uusiksi. Sanokaas mielipiteenne. Tähän siniseen olkkariin tuo kyllä sopii, mutta jokin tökkii. Pidän kyllä ovikuviosta. Hyllystä puuttui taustalevy, joten korvasin sen kuviopaperilla päällystetyllä pahvilla. Ehkä se onkin tuo taustapaperin kuvio, taidan vaihtaa sen. Pennosilla on hyllyssään maatuska, Papanaisilla Taalainmaan hevonen, naturligtvis.



 
Kirpparilta löytyneistä kultaisista valokuvakehyksistä ja hollantilaisten siirappivohveleiden pakkauksen kuvioista tuli kivan ruotsalaiset taulut.
 
Pöytä on Blue Box -merkkinen ja "mosaiikki" luo ylellistä tunnelmaa. Nukkekotikerhon Marke antoi nuo siniset pikkuiset napit, joista tulee valokuvasommitelma seinälle, kunhan tulostamiseen löytyy inspiraatio. Ihme juttu nuo napit, sillä olen itse löytänyt yhden samanlaisen punaisen joskus kirpparilta ja tehnyt siitä jo valokuvakehyksen Pennosille ja haikaillut lisää, mutta luopunut samalla toivosta, sillä napit ovat vanhoja. Eläköön kirpparit ja kiitos Marke!

 
 



perjantai 11. heinäkuuta 2014

Nuutero

Meidän tonttu on nyt Nuutero. Kiitos Eenan ehdotusten! Nuutero kuulostaa lempeältä ja tonttumaiselta, se on helppo muistaa ja lausua. Se on myös jollakin tapaa tutun kuuloinen nimi. Myös Tätösen ehdottama Karva-Jooseppi olisi ollut hyvä, mutta jääköön se elämään kuopukseni työnimenä.

Molemmat nimiehdotusten tekijät saavat palkintonsa. Toinen onkin jo valmiina, mutta esittelen sen vasta lahjuksen mentyä perille. Se ei ole järin tonttumainen palkinto se, mutta tätimäinen kyllä. Eena saakin sitten jotain aivan erityisen tonttumaista.

Kameran laturi on 170:n kilometrin päässä, joten blogi on hiljainen. Juttua on kyllä tulossa valtavasti, odottakaas vain!

Nuutero kiittää nimestään ja syö edelleen sitä viiliä ja nyt myös uunituoretta päärynää, johon täytyykin päiväkävelyllä etsiä kuusenneulanen kannaksi.

tiistai 1. heinäkuuta 2014

Tonttu

Pennosten talossa vallitsee rauha ja hiljaisuus, kukaan ei remontoi eikä riehu, sillä talo on miltei valmis eikä yksi pieni, puuttuva tapetinpalanen suostu ilmestymään nenäni eteen.

S. nukkekotikirppikseltä myi Pennosille purkillisen viiliä ja sitä kuvatessani linssiin ilmestyi taas tuo smurffipukuinen hiippalakki. Nukkekotitonttu on tullut taloon jäädäkseen. Se juottaa koiran ja ruokkii kalat ja kilpikonnan, eräänä päivänä se oli nenällään vessanpytyssä, siivoamassa kaiketi. Välillä se kurkkii sohvan takana, toisinaan sen jalat näkyvät rappusissa.



Nimeä tontulla ei ole. Olisiko sinulla ehdotusta? Jotain suomalaiseen sananparteen sopivaa se pitää olla.

Kekseliäin ja sopivin nimiehdotus palkitaan tonttumaisella minijutulla ja miettimisaikaa saat ensi viikon tiistaihin 8.7. saakka. Voittajaehdotus päätyy tontun nimeksi tai sitten ei, se jääköön tässä vaiheessa arvoitukseksi.